Tuntuu, että nykyään mun perusolotila on väsynyt. Väsyttää aina ja jatkuvasti. Joitain piristyshetkiä on kyllä, kun saa touhuta harrastusten kanssa, mutta muun aikaa vaan väsyttää. Fyysisesti ja pääkopassakin.

Aina ja ainoastaan vaan noi kaks samaa naamaa. Mies ja poika. Ei tässä kaupungissa ole muita tuttuja ja minä en millään viitsisi ruveta nyt tutustumaan, kun mies hakee jo töitä Lontoosta. Samassa huushollissa pojan kanssa 24/7. Päivisin mä hoidan poikaa, enkä paljon muuta ehdi tehdä. Ruuanlaitto ei kiinnosta tasan yhtään. Välillä on päiviä, kun olen juonut 2 mukia kaakaota siihen mennessä kun mies tulee kotiin ja laittaa ruokaa. Ja illat sitten. Kotityöt senku jatkuu. Ei viitti lähteä mihinkään, ku tarvii tehä vielä ruokaa ja laittaa tiskiä ja pyykkiä jne. kun päivisin ei vaan jaksa. Imuroida olisi tarvinnut jo ainakin viikon. Ei jaksa. Lakanatkin pitäisi vaihtaa. Ei jaksa.

Poika heräilee öisin yhä niin, että en tiedä saanko lainkaan nukkua 4h putkeen kertaakaan yöllä. En mä pitkäksi aikaa herää, kunhan siirrän lapsen takaisin lähtöpisteeseen, annan maitoa ja nukahdan uudestaan. Kyllä se silti väsyttää, kun usein herätyksiä on lähemmäs 10 per yö. Ja viime yönä oli niin kuuma, että valuin hikeä kahden aikaan herätessäni. Tuuletin auttoi nukkumaan onneksi loppuyön. Heräsin nyt aamulla jo ennen kuin mies oli lähtenyt töihin hirveään nälkään. Ja nyt väsyttäääääää.

Tää väsymys alkaa pian tulla jo korvista ulos. En mä jaksais lopunikääni olla näin väsynyt. Mutta sitten en oikein jaksaisi tehdä sille mitään. Liikunta auttaisi. Ei jaksa lähteä. Fiksu ruoka auttaisi, en jaksa kokata. Jokin harrastus poissa kotoa iltaisin auttaisi, en jaksa enkä halua juuri nyt hankkia. Mä oon yli vuoden jo ollut tuon lapsen kanssa läsnä koko ajan (muutamaa lyhyttä ja satunnaista poikkeusta lukuunottamatta) ja alkaa tuntua siltä, että parin päivän loma jossain ihan muualla tekisi hyvää. Vaan kun poika ei ilman tissiä nuku. Huoh... VÄSYTTÄÄÄ!