Kaunis, kaunis kesäpäivä. Lämpöä jo parikymmentä astetta ja lapsikin pärjäsi kevyellä vaatetuksella, kun reippailimme näköalapaikalle. Oli niin lempeä lämmin ilma, että istuskelimme ainakin parikymmentä minuuttia vauvan nukkuessa ja juttelimme siitä, millaisia tatuointeja ehkä vielä haluaisimme ottaa. Mies keksi, että haluaisi ottaa minusta neliapilan. Itselläni on taas ollut jo hetken haave, että tatuoisin toisen jalan nilkkaan kasvamaan heinää, apiloita ja sellaisia. Pitäisi vain piirtää jossain vaiheessa jokin luonnos. Ja raskaana jos on, niin ei mielellään tatuoida. Ehtisihän tässä jos ei tärppi käy, niin kesän aikana mainiosti ottaa.

Puolitoista tuntia olimme lenkillä. Jokseenkin oli hiki kotiutuessa. Mutta teki tosi hyvää käydä. Ei väsytä niin paljon enää. Tosin aamulla sain vielä pari tuntia nukkua sen jälkeen, kun miesväki nousi ylös. Auttoi kai myös. Tosi mukava sunnuntai.